Aitaukset

Laidunnus

Suomen lainsäädäntö (erityisesti Valtioneuvoston asetus lampaiden suojelusta 587/2010) vaatii lammasaitojen olevan turvallisia, hyväkuntoisia ja sopivasta materiaalista, estäen eläinten vahingoittumisen ja tarpeettoman kärsimyksen (esim. takertumisen tai sähköiskun aiheuttaman kivun). Aidat on pidettävä kunnossa, ja sähköaidat on suunniteltava eläinystävällisiksi.

Lue lisää: Valtioneuvoston asetus lampaiden suojelusta

Lammaslaidunnuksessa voidaan käyttää erilaisia aitatyyppejä riippuen aidattavan alueen koosta, maastosta, budjetista ja alueen petotilanteesta. Yleisimpiä vaihtoehtoja ovat sähkö-, verkko-, peto ja perinteinen riukuaita. Aidan tehtävänä on turvallisesti estää laiduneläinten karkaaminen, eikä se saa aiheuttaa vaaraa laiduneläimille, luonnonvaraisille eläimille tai ihmisille. Aitamateriaaleja ja aitatyyppiä valitessaan tulee ottaa huomioon laiduneläinlaji ja olosuhteet. Ulkoilualueilla suositaan usein portitonta aitaa, ns. V-muotoinen rakennelmaa.

Sähköaita

• Edullinen ja helppo pystyttää tai siirtää (sopii rotaatiolaidunnukseen)
• Vaatii enemmän huoltoa kuin kiinteät aidat
• Alimman langan pitää olla alhaalla pitääkseen eläimet aitauksessa
• Haittapuolia: jännitteen toimivuuden tarkkailu
• Ei saa aiheuttaa lampaille tarpeetonta kärsimystä
• Sähköaidoissa tavoitellaan sopivaa sähkönjohtavuutta. Aidassa suositaan sinkittyä teräslankaa.

Verkkoaita

• Kestävä ja lähes huoltovapaa
• Tarvittaessa kiristetään, jotta estetään verkkoon takertumisen vaara
• Melko kallis ja sen siirtäminen on työlästä
• Verkkoaidan silmäkoko on alempana pienempi kuin ylempänä, jotta eläimet eivät pääse sen läpi.

Verkkoaitaa ja portti. Verkkoaitaa on hyvä aika ajoin kiristää, jotta se pysyisi napakkana ja suorassa. Kuva: Katri Eriksson

Sähköverkkoaita

• Erityisesti pienille aloille
• Tehokas ja helppokäyttöinen aitausratkaisu
• Verkkoaidan ja sähköaidan yhdistelmä

Sähköistetty petoaita

• Työläs ja kallis rakentaa, mutta paikoin ns. pakollinen
• Aidan kunnossapito ja kasvillisuuden raivaaminen lankojen alta aikaa vievää
• Huonosti hoidettuna aita on tehoton torjuntakeino, jonka pedot osaavat hyödyntää nopeasti
• Petoaita ei sovellu esim. kallioisille alueille.
• Mahdollista saada avustusta. Lue lisää Suomen Riistakeskuksesta ja Ruokavirastolta ohjeet sähköistetylle petoaidalle.

Taka-alalla sähköistettyä petoaitaa Salon Nakolinnan laitumelta. Kuva: Katri Eriksson

Perinteinen riukuaita

• Osa suomalaista vanhaa aitauskulttuuria, sopii pienialaisille historiallisille kohteille ja alueille. joissa ei ole petovaaraa.
• Maahan asti ulottuva ja pysyy tukevasti pystyssä
• Työlästä pystyttää, eikä sillä siksi aidata suuria aloja.

Perinteinen riukuaita

Vanhan riukuaidan taakse on rakennettu sähköistettyä aitaa. Maisemassa on haluttu säilyttää vanhaa kulttuurihistoriaa.

Lammasaitausten portit

Porttityypit lammasaitauksissa vaihtelevat. Niiden tärkeänä ominaisuutena on olla kestäviä, turvallisia eläimille ja helppokäyttöisiä. Portin tulee olla rakenteeltaan sellainen, että se kestää eläinten työntöä ja lunta, estää eläimiä, myös karitsoja, karkaamasta eivätkä eläinten päät voi juuttua siihen. Yleisenä lammasportin korkeusmittana voidaan pitää n. 90-110 cm. Lukituksen on hyvä avautua yhdellä kädellä, joten ketju, salpalukko tai pikalukko soveltuvat hyvin tehtävään.

Painovoimaportti. Painovoimaportti perustuu siihen, että portti sulkeutuu kävijän jälkeen itsestään, jolloin riski eläinten karkaamisesta vähenee. Kuva: Katri Eriksson

Painovoimaportti. Kuva : Katri Eriksson.

Aidanrakentajan muistilista:

1. Vertaile vaihtoehtoja keskenään (hinta, aitakomponentit, rahoitus)
2. Hanki tarvikkeet
3. Rahti (miten tarvikkeet, esim. aitatolpat, saadaan kohteelle ja kohteella oikeaan paikkaan). Jos julkinen paikka, ota huomioon, ettei aidat lähde muiden mukaan.
4. Toteutus: Aitojen rakentaminen. Tee aidoista turvalliset ja huomioi petotilanne.
5. Käy kohde perusteellisesti läpi. Kaikki vanha metalliroju ja muut koneenraadot tulee korjata pois. Vanhat kaivot suojataan / täytetään, vanhat piikkilangat, maassa lojuvat aitaelementit kerätään pois, huomioi lampaalle myrkylliset kasvit esimerkiksi aitaamalla. Ota huomioon ympäristösopimus ja luomuun kuuluvat asiat myrkyllisiä kasveja poistaessa.
6. Laidunkohde tehdään turvalliseksi, esimerkiksi poistetaan vaaralliset oksat ja muut lajille vaaranpaikat (korkeat kannot ym.) laidunalueelta. Raivausjäte kuljetetaan pois laidunalalta turvallisuussyistä. Laiduneläinkohtainen huomiointi
7. Kiinteät rakenteet: kokooma-aitaukset, rampit, luiskat ja laidunkatokset turvallisesti rakennettuja.
8. Tiedota ja kerro laiduntamistyöstäsi luonnonlaitumilla

 Muokattu lähteestä: Ruokavirasto. 2025. Laiduneläinten turvallisuus luonnonlaitumilla 

Video: Lajittelu laitumella aidan avulla