Vastuullisuuskartoitus on työkalu, jonka avulla maatila tai maaseutuyritys saa konkreettisen kuvan siitä, missä vaiheessa oman tilan tai yrityksen vastuullisuustyö on ja mitä osa-alueita kannattaa kehittää.
Vastuullisuuskartoitus kehitettiin ja testattiin Vastuullisuudesta kasvua ja kannattavuutta -hankkeessa (2021–2023) tukemaan yrityksiä vastuullisuuden edistämisessä. Kartoitus kattaa ympäristövastuun, eläinten hyvinvoinnin, paikallisuuden, sosiaalisen vastuullisuuden sekä talouden. Työkalun avulla voidaan tunnistaa yrityksen vahvuudet ja kehityskohteet sekä suunnitella toimenpiteitä, jotka lisäävät sekä kestävyyttä että liiketoiminnan kannattavuutta.
Vastuullisuuskartoitukset lammastiloilla paljastivat monipuolisen kuvan tilojen vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Tulokset osoittavat, että vastuullisuustyö on monella tilalla jo hyvällä alulla, mutta haasteita riittää erityisesti yrittäjän jaksamisessa ja talouden hallinnassa.
Kartoitusten perusteella tilojen suurimmat vahvuudet liittyvät ympäristöasioihin ja eläinten hyvinvointiin. Ravinnehuuhtoumien hallinta ja ilmastovaikutusten huomiointi toteutuvat tavanomaisessa viljelyssä hyvin. Eläinten hyvinvointi on laajasti huomioitu, vaikka tautivapauksien valvonta koetaan edelleen haasteelliseksi. Paikallisuus on vahvasti läsnä tilojen toiminnassa, ja tuotteiden laatuun panostetaan – monella tilalla on luotu omia brändejä.
Suurin yksittäinen haaste liittyy sosiaaliseen vastuullisuuteen, erityisesti yrittäjän hyvinvointiin. Toiminta on usein yhden henkilön varassa, työpäivät venyvät pitkiksi ja fyysisesti raskaat työt kuormittavat. Lomittajatilanne on heikko, mikä tekee töistä irrottautumisen lähes mahdottomaksi – äitiys- ja sairauslomat jäävät usein pitämättä. Suoramyynti tuo lisätyötä ja henkistä kuormitusta, vaikka harjoittelijat helpottavat arkea.
Talouden osalta kartoitukset paljastivat, että monimuotoinen toiminta – lampaat, vuokramökit ja metsätalous – tuo tuloja, mutta talouden seuranta on puutteellista. Budjetit tehdään usein ”päässä”, tuotantokustannuksia ei tunneta tarkasti, eikä talouden analysointi ole systemaattista. Työtä on paljon, mutta palkka jää usein vaatimattomaksi.
Kartoitusten jälkeen tiloilla on käynnistetty konkreettisia toimenpiteitä. Yrittäjän jaksamisen parantamiseksi on suunniteltu rakenteellisia muutoksia, kuten ruokinnan koneellistamista. Talouden hallintaa varten suositellaan budjetointia ja vertailevia laskelmia eri myyntikanavien välillä – suoramyynti vs. osuuskunnan kautta myynti – huomioiden myös työmäärä ja aikakustannukset.
Strategiapohdinnat ovat nousseet keskiöön: mikä työ tuottaa parhaan taloudellisen vastineen ja mikä tuo yrittäjälle iloa. Vuosikellojen käyttö ja töiden aikataulutus lisäävät suunnitelmallisuutta. Fyysisen kuormituksen vähentämiseksi ehdotetaan rakenteiden parantamista, työtapojen kehittämistä ja ulkoistamista. Lomitusjärjestelyt ja työohjeiden tarkentaminen tukevat yrittäjän hyvinvointia.
Useilla tiloilla suoramyynnin osuus on vähentynyt työmäärän keventämiseksi. Tuotannon aikataulutus on selkeytynyt, vuosikelloja on otettu käyttöön ja lampolarakenteita parannettu. Kehitystyö jatkuu, ja tuloksia seurataan aktiivisesti.
Vastuullisuustyö on vasta alussa. Työkalua kehitetään kohti datapohjaista todentamista, mikä tekee vastuullisuuden näkyväksi ja mitattavaksi. Todennetun vastuullisuuden on oltava taloudellisesti kannattavaa – vastuulliselle tuotannolle ei ole vaihtoehtoja.
Teksti: Sari Heltelä