Lammas ABC
Lampolan olosuhteet ja mitoitukset
LampolaLammas on luontaisesti vaatimaton eläin, joka ei pitopaikaltaan paljoa vaadi. Paikan on oltava lähinnä riittävän tilava, suojaava, valoisa, puhdas ja turvallinen, mahdollisimman hyvin eläimen luontaiset tarpeet huomioon ottava. Rakennusten ja aitausten suunnittelussa tulee ottaa huomioon eläinsuojelulliset näkökohdat, sillä rakenteet eivät saa vahingoittaa lammasta tai vaarantaa sen terveyttä. Paikan tulee olla mahdollisimman paloturvallinen ja tarjota riittävä suoja liiallista kylmyyttä, lämpöä ja kosteutta sekä epäsuotuisia sääoloja vastaan. Siellä ei saa esiintyä jatkuvaa, eläintä häiritsevää melua.
Lampaiden on voitava seistä ja levätä luonnollisessa asennossa sekä liikkua ja nousta makuulta luonnollisella tavalla. Makuutilaa on oltava niin, että kaikki lampaat voivat asettua yhtä aikaa makuulle. Eläintilat on suunniteltava ja rakennettava niin, että eläimet voidaan hoitaa ja tarkastaa vaikeuksitta. Hätätilanteessa lampaat on voitava poistaa nopeasti eläintiloista. Sairaalle tai vahingoittuneelle lampaalle on oltava erillinen karsina, jossa sitä voidaan hoitaa ja josta on näköyhteys muihin lampaisiin.
Ilmanvaihto
Lampaan pitopaikan ilmanvaihdon tulee olla riittävä niin, etteivät liiallinen kosteus, jota lammas haihduttaa runsaasti, tai veto, pölyt tai haitalliset kaasut vaaranna eläinten terveyttä tai hyvinvointia. Periaatteena voidaan pitää, että 5-10 m³ ilmaa/lammas tulee vaihtua tunnissa. Ihanteellinen ilman kosteus on 60 -70 %, kuitenkin enintään 80 %. Ilmanvaihto voi olla joko luonnollinen tai koneellinen, mutta suunnittelussa on kuitenkin huomioitava, että ilman tulo- ja poistoaukkoja on tarpeeksi. Niiden on oltava riittävän suuria ja sijaittava niin, ettei vedon tunnetta synny.
Lämpötila
Lammas kestää kovaakin pakkasta, jos sillä on villa päällä, ja viihtyy hyvin viileässä lampolassa, kunhan se on kuiva ja vedoton. Varsinaista lampolaa ei tarvitse lämmittää, kunhan juomalaitteet on eristetty niin, ettei vesi jäädy. Ihanteellinen lampolan lämpötila on +5 - +8 °C, ja pikkukaritsoille +15 - +20 °C, joka voidaan järjestää lisälämmittimillä. Huolto- ja valvontatiloihin tarvitaan lämmitys.
Pitopaikan seinät ja lattiat
Eläinsuojan seinien ja lattian tulee olla rakenteiltaan ja materiaaleiltaan lampaille sopivia. Lattia ei saa olla liukas, se on voitava pitää helposti kuivana, joko riittävillä kuivikkeilla tai niin, että nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti. Lampailla on myös oltava käytössä niille sopiva, riittävän iso kuivitettu alue, johon ne kaikki pääsevät yhtä aikaa makuulle.
Lattiassa olevien aukkojen tai rakojen on oltava lampaille turvallisia. Sorkat eivät saa tarttua kiinni lattian rakenteisiin tai muuten vahingoittua. Rakolattia palkkien leveyden on oltava min. 80 mm ja raon leveyden max. 25 mm. Karitsointikarsinassa ei saa olla rakolattiaa, kuten ei myöskään karitsoiden pitopaikassa, vaan niiden lattian on oltava kiinteäpohjainen ja hyvin kuivitettu.
Karsinarakenteet ja ruokintahäkit
Lampolassa karsinoiden aidat voivat olla joko kiinteitä tai irrallisia. Irralliset aidat helpottavat tilojen muuntelua esimerkiksi jaettaessa lampaita astutus- ja ruokintaryhmiin. Useat eri toimittajat myyvät lampaille sopivia aitaelementtejä, valmiiden aitaelementtien hyvä puoli on niiden keveys ja helppo liittäminen yhteen. Vaihtoehtoisesti aitoja voi myös tehdä itse puusta. Sopiva aidan korkeus on 80-90 cm ja rakojen väli noin 10 cm. Maksimi ryhmäkooksi suositellaan 30 eläintä
Karitsointiajan liikuteltavien karitsointikarsinoiden kooksi suositellaan 1,5 x 1,5 m ja niiden tulee olla karitsaystävällisiä niin, ettei vahinkoja pääse syntymään. Rakojen on oltava sopivan kokoisia, alimpien rakojen vain noin 40 mm leveitä.
Lampaan yksittäis- tai sairaskarsinan tulee sijaita niin, että lampailla on näköyhteys muihin lampaisiin. Kokoa siinä on oltava vähintään 1,4 m².
Ruokintahäkkejä voi joko ostaa valmiita tai tehdä itse. Huomioitavaa on, millaista heinää tai säilörehua syötetään, siis onko kyseessä pikku- vai pyöröpaalit, ja tarvitseeko paaleja pystyä siirtämään koneellisesti. On kuitenkin tärkeää, etteivät lampaat pääse ulostamaan syömisiinsä, tai että lampaat eivät jää kiinni häkkien rakenteisiin.
Ruokintapöydässä ja väkirehuruokinnassa on huomioitava, että kaikki lampaat mahtuvat syömään yhtä aikaa, ja että pöytä on helposti puhdistettavissa. Oman haasteensa asettaa talven aikana korkeutta kasvava alusta, jolloin myös ruokintapöytää on voitava nostaa ylöspäin niin, että lampaat voivat syödä hyvässä asennossa ilman, että ne hankaavat esimerkiksi niskaansa pöytäaidan rakenteisiin. Ohut, kevyt filmivaneri on hyvä vaihtoehto ruokintapöydän materiaaliksi.
Jos rehua ei ole jatkuvasti tarjolla, on ryhmän kaikkien lampaiden mahduttava syömään samanaikaisesti. Tällöin on suorassa ruokintahäkissä oltava reunassa pituutta vähintään 35 cm / lammas ja tiineelle uuhelle vähintään 45 cm. Ympyränmuotoisessa ruokintahäkissä on häkin reunassa oltava pituutta vähintään 20 cm / lammas. Jos rehua on kuitenkin tarjolla jatkuvasti, riittää ruokintahäkin reunan pituudeksi minimissään 17 cm / lammas.
Kuivitus
Hyvin kuivitetussa karsinassa lampaat pysyvät puhtaina, ja puhdas olki tarjoaa myös virikkeitä lampaille. Villan laatu säilyy hyvänä ja teurastushygienia paranee. Erityisesti karitsointikarsinan hyvä kuivitus on tärkeää. Karsinan voi kuivittaa laittamalla esimerkiksi pohjalle kerroksen turvetta ja päälle runsaasti olkea, jota lisätään päivittäin. Olkipatja tuntuu lämpimältä, sillä se kompostoituu sisäruokintakauden ajan. Kostea olkipehku altistaa lampaat bakteeritartunnoille ja lisää lampolan sisäilman kostetutta.
Tilavaatimukset ja suositukset
- Lampaan yksittäiskarsina kooltaan vähintään 1,4 m² ja muodoltaan sellainen, että lammas pääsee siinä esteettä kääntymään ympäri
- Karitsointikarsina kooltaan vähintään 1,5 m x 1,5 m
- Uuhi karitsoineen: täytepohjalattialla pinta-alaa vähintään 2 m²
- Karitsakamari (yksinomaan karitsoille tarkoitettu ruokintapaikka): pinta-ala karitsaa kohden vähintään 0,2 m²,
Valaistus ja melu
Lampolan oikea valaistus rauhoittaa eläintä ja parantaa tuottoa sekä helpottaa hoitajan työskentelyä. Lampolassa olisi hyvä käyttää sekä luonnon- että keinovaloa, myös yövalolla on rauhoittava vaikutus. Sopivana valaistusvoimakkuutena pidetään 20-50 luxia niin, että valossa voi lukea sanomalehteä. Yövaloksi riittää pienempitehoinen lamppu.
Häikäisyä tai voimakkaita vastakohtia kirkkaiden paikkojen ja pimeiden kohtien ja jyrkkien varjojen muodostumiseksi on vältettävä. Valoisassa lampolassa lampaat käyttäytyvät rauhallisemmin kuin hämärässä, missä ne näkevät huonosti. Sopimaton valaistus aiheuttaa stressiä, mikä voi heikentää lihan laatua. Liian kirkas valo voi puolestaan tehdä karitsoista säikkyjä. Valo vaikuttaa myös eläinten ruokailuun ja valoisassa lampaat syövät enemmän ja hormonitoiminta edistää kasvua. Lampaat myös kulkevat mielellään valoa kohti, mitä kannattaa käyttää hyväksi lampaita liikutettaessa.
Lampaat kärsivät jatkuvasta melusta, rajana pidetään 65 dB. Esimerkiksi vääränlainen ilmastointilaite voi synnyttää melua.
Pitopaikan puhtaana- ja kunnossapito
Pitopaikka rakenteineen ja varusteineen on pidettävä puhtaana ja hyvässä kunnossa sekä desinfioitava tarvittaessa. Pintakäsittelyssä ei saa käyttää sellaisia aineita, jotka voivat aiheuttaa lampaalle myrkytyksen, kuten puunsuoja-aineita tai maaleja. Pitopaikka ja lampaiden hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavat laitteet on tarkastettava vähintään kerran päivässä, ja lampaiden terveyttä ja hyvinvointia vaarantavat viat on korjattava heti. Kuitenkin lampaiden terveys ja hyvinvointi on turvattava, vaikkei vian korjaaminen heti olisi mahdollista.
Laitteet ja välineet
Lampaiden pitoon tarkoitetut laitteiden ja välineiden, kuten heinähäkit ja ruokinta-astiat tai juomanipat ja vesiastiat, on oltava lampaille turvallisia ja sijaittava kaikkien lampaiden ulottuvilla. Juomapaikkoja tulee olla riittävästi, yksi 30 lampaan ryhmää kohti. Jos käytetään automaattisia juotto- tai ruokintalaitteita, on lampaat totutettava niiden käyttöön. Tarpeetonta tuskaa tuottavia välineitä, laitteita tai aineita ei saa käyttää.
Ulkotarha ja laidun
Lampolasta ulkoilutarhaan ja laitumelle johtavien kulkuteiden on oltava turvallisia ja sellaisia, etteivät lampaat tarpeettomasti likaannu. Ulkotarhojen ja laitumien aitojen on oltava turvallisia ja sopivasta materiaalista. Ne on pidettävä hyvässä kunnossa niin, että lampaiden karkaaminen ja vahingoittuminen estetään. Verkkoaita tulee tarvittaessa kiristää, ettei verkkoon takertumisen vaaraa olisi, ja sähköistetyt aidat on rakennettava ja pidettävä kunnossa niin, ettei lampaille aiheudu tarpeetonta kärsimystä. Piikkilankaa ei käytetä lampaiden aidassa.
Lampaiden tulee päästä kesäaikaan laitumelle tai niille järjestetään muu liikuntaan sopiva tila. Suositusten mukaan uuhen tai pässin jaloittelutarhassa pinta-alan eläintä kohden on oltava vähintään 3 m².