Eläinjalostustoiminta ja lainsäädäntö

Eläinaines ja jalostus

Eläinjalostustoiminta Suomessa

Lainsäädäntö jalostuksessa

Tuotantoeläinten jalostusta ohjataan EU:n eläinjalostusasetuksella (EU) 2016/1012 sekä eläinjalostustoiminnasta annetulla lailla (319/2014, muutettu 514/2018). Eläinjalostuslainsäädäntöä sovelletaan puhdasrotuisiin nautoihin, sikoihin, lampaisiin, vuohiin ja hevoseläimiin sekä risteytettyihin jalostussikoihin. Eläinjalostusasetuksella säädetään edellä mainittujen eläinlajien osalta muun muassa jalostukseen käytettävistä eläimistä pidettävästä kantakirjasta ja risteytettyjen jalostussikojen jalostusrekisteristä, kantakirjaa tai jalostusrekisteriä pitävistä yhteisöistä, jalostuseläinten ja niiden sukusoluista ja alkioista syntyneiden jälkeläisten merkitsemisestä kantakirjaan tai jalostusrekisteriin ja niiden hyväksymisestä jalostukseen, sekä jalostukseen käytettävien eläinten ja niiden sukusolujen ja alkioiden kaupasta ja tuonnista sekä vaadittavista asiakirjoista. 

Ruokavirasto, Eläinjalostustoiminta

Lampaanjalostuksen historia ja nykyhetki Suomessa

Lampaanjalostus Suomessa on keskittynyt eläinten hyvinvoinnin säilyttämiseen ja tuotanto-ominaisuuksien kehittämiseen. Terve rakenne, hyvät emo-ominaisuudet, lihakkuus, kasvunopeus, ruhonlaatu sekä villa- ja turkisominaisuudet ovat jalostuksellisessa keskiössä. Geneettisestä monimuotoisuudesta huolehtiminen on suomalaisille lampureille hyvin tärkeää.

Lampaanjalostuksella on Suomessa pitkä historia. Eläimiä on kantakirjattu jo yli sadan vuoden ajan. Myös maatalousneuvontatoiminta on alkanut lääninlampureista, jotka olivat aikansa lampaanjalostuksen asiantuntijoita.

Nykypäivänä lampaiden jalostus perustuu eläinten ominaisuuksien kehittämiseen sekä geneettisen monimuotoisuuden samanaikaiseen säilyttämiseen. Maatalousneuvontaan keskittyneen ProAgrian lampaiden tuotosseurantajärjestemä antaa työkaluja jalostukseen.

Mitattavien ominaisuuksien jalostuksessa apuna käytetään jalostusarvostelua. Tuotosseurannan viralliset punnitukset tehdään kolmen päivän, kuuden viikon ja neljän kuukauden iässä. Nelikuisille karitsoille tehdään lisäksi selkälihaksen ja -rasvan paksuusmitattauksia ultraäänilaitteella. EläväEUROP-arvostelulla jäljittellään lihakkuusluokitusta. Rakenne arvioidaan sanallisesti. Alkuperäisroduilla myös lampaan villa arvostellaan.

Jalostusjärjestöt

Lampaiden polveutumistietoja on rekisteröity vuodesta 1922 alkaen.

Suomenlampaan ensimmäiset kantakirjavaatimukset hyväksyttiin vuonna 1921 ja kantakirjaus aloitettiin seuraavana vuonna. Tällöin suomenlampaan jalostuksessa alettiin lihantuotannon lisäksi painottaa turkisten tuottamista, koska tuontivilla oli heikentänyt kotimaisen villan hintaa.

  • 1918   Suomen Lammas- ja vuohenhoitoyhdistys - Tietojen keruu alkoi
  • 1948 Valtakunnallinen tarkkailutietojen keruu
  • 1981 Tarkkailutiedot ATK-rekisteriin
  • 1988  Maaseutukeskusten Liitto ja Maaseutukeskukset
  • 2000  Uusittu tuotosseurantaohjelma WinLammas käyttöön
  • 2002 ProAgrian yhteistyö
  • 2009 Evira lammas ja vuohirekisteri
  • 2011 WebLammas käyttöön
  • 2015 WebVuohi käyttöön
  • 2021 NettiKatras

Lampaiden jalostusjärjestönä Suomessa toimii ProAgria Keskusten Liitto.

Seuraavien rotujen osalta jalostus- ja kantakirjatoiminta ProAgria Keskusten Liitolla. 

  • Suomenlammas
  • Texel 
  • Rygja 
  • Oxford down
  • Ruotsalainen turkislammas
  • Dorset 
  • Dala 
  • Shropshire
  • Kainuunharmas
  • Suffolk
  • Itä-friisiläinen maitolammas

Ahvenanmaanlampaan osalta Föreningen Ålandsfår rf