Kasvinsuojelu

Rehuntuotanto

Rikkakasvit heikentävät rehunurmien laatua, sillä ne vievät kasvutilaa ja ravinteita rehukasveilta, ja niiden rehuarvo on selvästi heikompi. Lisäksi osa rikkakasveista on lampaille myrkyllisiä, joten torjunta on välttämätöntä. Tiheä ja hyvin kasvava nurmi on paras keino ehkäistä rikkakasvien leviämistä – panosta perustamisvaiheeseen ja huolelliseen viljelyyn. Kun nurmi on tiheä ja niitot tehdään riittävän usein, erillinen torjunta ei yleensä ole tarpeen. Myös pientareiden niitto vähentää rikkakasvien leviämistä pellolle.

Kemiallinen torjunta

Nurmen perustamisvaiheessa glyfosaatti tehoaa kestorikkoihin ennen kylvöä. Kylvön jälkeen voidaan torjua itäneitä siemenrikkoja. Suojaviljaan perustetussa nurmessa kasvinsuojeluaineiden valikoima on laajempi kuin ilman suojaviljaa perustetussa. Ruiskutus tehdään yleensä viljojen 3–4-lehtivaiheessa ja heinillä 2–3-lehtivaiheessa, kun rikkakasvit ovat pieniä. Satovuosina torjunta onnistuu keväällä kasvun alettua tai niittojen jälkeen. Apilapitoisilla nurmilla ainevalikoima on rajallinen (esim. Gratil), ja sekin vähentää apilaa seuraavasta sadosta. Torjunnan jälkeen nurmeen jää aukkoja, joten täydennyskylvö ennen tai jälkeen torjunnan on suositeltavaa.

Kasvinsuojeluaineiden käytön tulee aina perustua tarpeeseen IPM-periaatteen mukaan, jotta resistenssiä ei synny. Torjuntakynnyksenä säilörehunurmissa on yleensä 10 prosentin rikkapitoisuus, mutta myrkyllisten rikkakasvien kohdalla torjunta kannattaa jo pienemmissäkin pitoisuuksissa. Mikäli ruiskutus myöhästyy ja rikkakasvit ovat suurempia, tulee käyttää suurempaa ainemäärää. Kasvinsuojeluaineen valinnassa huomioi torjuttava kasvi ja vaihtele tehoaineita lohkolla resistenssin muodostumisen välttämiseksi. Noudata aina käyttöohjeita, huomioi varoajat ja rajoitukset, esimerkiksi pohjavesialueet. Käytettävien aineiden lista ja ohjeet löytyvät Kemidigin verkkosivuilta.

Mekaaninen torjunta

Kesannointi on tehokas keino kestorikkojen, kuten juolavehnän torjunnassa, erityisesti luomuviljelyssä. Kesannointi voidaan tehdä alkukesällä, keskikesällä tai kuivana vuonna myös syksyllä. Puhdistusniitto on hyvä tapa vähentää rikkakasveja, ja ilman suojakasvia perustetuilla nurmilla se on tärkeää, jos kemiallista torjuntaa ei käytetä. Satovuosina niitot voivat riittää torjumaan rikkakasveja. Laitumet kannattaa puhdistusniitää aina laidunkierron päätteeksi, ja niitot tehdään mahdollisimman korkeaan sänkeen.

Teksti: Atso Mehto