Lampaiden hiilijalanjälkiä laskemassa

Lammastalouden ilmastovaikutuksia ei ole pidetty erityisen merkittävinä ja tuotanto on katsottu kokonaiskuvassa ympäristövaikutuksiltaan positiiviseksi mm. biodiversiteetin edistämisen näkökulmasta. Vastuullisuusvaatimusten lisääntyessä, myös lammastalouden ympäristövaikutuksia, kuten hiilijalanjälkeä, on tärkeää selvittää ja todentaa tuotteiden ympäristövaikutukset ja siten edistää tuotannon läpinäkyvyyttä ja vastata kuluttajien vaatimuksiin.

Lammastalouden ilmastovaikutuksia on selvitetty mm. kansainvälisissä hankkeissa. Euroopassa viiden maan (Espanja, Irlanti, Italia, Ranska ja Romania) toimesta toteutetun viisivuotisen Life Green Sheep -hankkeen tavoitteena oli käynnistää Euroopan laajuinen työ kokonaisvaltaisesti kestävän lammastalouden edistämiseksi ja tuotannon hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Hankkeessa laskettiin hiilijalanjälkiä maidontuotannolle (lypsyuuhet) ja lampaanlihalle 260 lammastilalla, jotka toteuttivat laskelmien pohjalta tiloille laadittavia toimenpidesuunnitelmia päästöjen vähentämiseksi. Uusi laskelma tehtiin hankkeen lopussa, jolloin saatiin tietoa toimenpiteiden vaikutuksista päästöihin.

Tulosten mukaan tehdyillä ilmastotoimenpiteillä oli onnistuttu saamaan päästövähennyksiä lammastiloilla sekä parantamaan myös hiilensidontaa maaperään. Millä toimenpiteillä suotuisia tuloksia oli sitten saatu?

Toimenpiteet tiloilla vaihtelivat jonkin verran maasta ja tuotantosuunnasta riippuen. Espanjalaistiloilla oli saatu rotaatiolaidunnuksella, lajikevalinnalla ja typensitojakasveja lisäämällä nurmiseoksiin tuotannon ilmastovaikutuksia vähentäviä vaikutuksia. Myös uusiutuvaa energiaa tuottamalla (aurinkopaneelit) oli saatu päästövähennyksiä. Tuotannon tehostaminen vähentää päästöjä tuotekiloa kohti ja Espanjassa lypsyuuhien tuottavuutta oli pystytty kasvattamaan myymällä karitsat aikaisemmin välitykseen, mikä vähensi myydyn lihan määrää, mutta kasvatti uuhien maitotuotosta ja pitoisuuksia.

Irlannissa lammastalouden päästöjä pystyttiin vähentämään hankkeen demotiloilla tehostamalla ravinteiden hyödyntämistä siirtymällä suojatun urean käyttöön typpilannoituksessa, kohentamalla maan pH-lukua kalkitsemalla ja lisäämällä nurmenviljelyä sekä noudattamalla rotaatiolaidunnusta. Lannoituksen optimointia parannettiin ottamalla käyttöön GPS-teknologiaa hyödyntävä täsmälannoitus. Nurmiseoksiin lisättiin apilaa vähentämään N-lannoitustarvetta. Myös tuotannon tehokkuutta pyrittiin parantamaan kasvattamalla uuhien sikiävyyttä. Maaperän viljavuuden parantamisen myötä, pienemmillä ostolannoitteilla pystyttiin tuottamaan parempi nurmisato ja vähentämään ostorehujen tarvetta, mikä paransi tulosta.

Myös Norjassa on tehty lammastalouden hiilijalanjälkilaskentaa. Norjan maatalousyliopisto on kehittänyt laskentamallin, jonka pohjalta valtionavusteisessa Klimatsmart Landbruk säätiön hankkeessa on kehitetty laskuri (Climate calculator) kaikki tuotantosuunnat kattavaan maatalouden päästöjen laskentaan vuonna 2022. Viljelijöille maksuton työkalu laskee lammastiloilla hiilijalanjäljen lihalle ja villalle. Laskurin myötä hiilijalanjäljen laskeminen Norjan lammastiloilla on lisääntynyt ja tulosten mukaan lammastiloilla on mahdollista vähentää ilmastopäästöjä. Laskelmien tuloksia pyritään hyödyntämään neuvonnassa laatimalla toimenpidesuunnitelma ilmastovaikutusten vähentämiseksi. Tähän mennessä tyypillisiä ilmastotoimia lammastiloilla ovat olleet peltojen kuivatuksen parantaminen, säilörehun laadun parantaminen, kemiallisten ostolannoitteiden käytön vähentäminen tehostamalla karjanlannan käyttöä ja lisäämällä typensitojakasveja nurmiseoksiin sekä kuolleisuuden vähentäminen. Lisätutkimusta vaatii hiilensidonta ja hiilensidontaa laidunmailla tutkitaankin lisää.

Lammastalouden hiilijalanjälkeä osana tuotannon laajempia ympäristövaikutuksia on selvitetty myös Suomessa saatavilla olevan tiedon ja tutkimustulosten perusteella. Kattavaa lammastalouden hiilijalanjälkilaskelmaa ei ole Suomessa vielä tehty eikä käytössä ole riittävästi tutkimustietoa eikä kotimaista hiililaskuria, joka kattaisi lammastalouden päästölaskennan. Kokemuksia hiilijalanjälkilaskennasta tarvitaan ja siksi onkin tärkeää, että erilaisia saatavilla olevia laskureita testataan ja saatuja tuloksia analysoidaan ja hyödynnetään tilojen kehittämiseksi.

Teksti: Henna Latvala, kasvintuotannon asiantuntija, ProAgria Etelä-Pohjanmaa