Nurmeen syntyy ajan myötä aukkoja monista syistä. Näitä aukkopaikkoja voidaan korjata täydennyskylvöllä, jolloin nurmen laatu ja sadon määrä pysyvät parempina. Samalla voidaan viivästyttää nurmen uudistamista, jos tilan uudistuskierto sitä edellyttää. Jos nurmi jää perustamisvaiheessa aukkoiseksi, täydennyskylvö kannattaa tehdä jo ensimmäisenä satovuonna.
Täydennyskylvöllä voidaan myös lisätä nurmiseokseen uusia lajeja, joita ei perustamisessa kylvetty. Esimerkiksi apilattomaan nurmeen voidaan toisena vuonna kylvää apilaa, jolloin perustamisvaiheessa voidaan hyödyntää laajempaa kasvinsuojelumenetelmien valikoimaa. Siemenmääräksi riittää yleensä 10–12 kg/ha.
Yleisiä täydennyskylvön siemeniä ovat timotei, apilat ja englanninraiheinä. Natojen täydennys on harvoin tarpeen, sillä ne valtaavat alaa itsestään. Viimeisen satovuoden nurmia voidaan täydentää yksivuotisilla kasveilla, kuten raiheinillä.
Paras ajankohta täydennyskylvölle on keväällä, kun maassa on riittävästi kosteutta ja kasvustossa tilaa siemenen maakosketukselle. Kylvö voidaan tehdä pintalevittimellä, nurmiäkeellä tai -jyrällä – tärkeintä on varmistaa siemenen maakosketus. Kesällä kylvö onnistuu sadonkorjuun jälkeen, jolloin olosuhteet ovat paremmat ja taimet ehtivät karaistua talvea varten.
Tehokkaassa nurmiviljelyssä nurmet uudistetaan yleensä 3–4 vuoden välein. Uudistustahdissa on hyvä huomioida tasapainoinen rehukierto, jossa on riittävästi satovuosien nurmia ja uudistettavaa alaa.