Tuotannon aikatauluttaminen

Tilan johtaminen

Tuotannon rytmi suunnitellaan valitun strategian mukaan. Resurssit ovat rajoittavina tekijöinä: lampola, työvoima, rehuntuotanto ja laidunala. Tuotantorytmiä valitessa on hyvä huomioida myös markkinoiden toiveet kohdentamalla teuraiden valmistuminen toivottuihin ajankohtiin. Se peilautuu usein myös saatavaan hintaan.

Talvikaritsointi

Talvikaritsointi ajoittuu tyypillisesti tammi–helmikuulle, joskus jo joulukuulle. Tavoitteena on saada karitsat vierotettua sisätiloissa ja kasvatettua teuraskypsiksi loppukesään mennessä, jolloin lihan hinta on korkeimmillaan.

Vaatimukset:

• Härnäripässin käyttö kiimojen käynnistämiseksi ennen astutusta suositeltavaa
• Eristettyjä tiloja tai lisälämpöä karitsointiin
• Laadukasta säilörehua imettäville uuhille ja karitsoille
• Tilaa keväällä kasvaville karitsoille

Edut:

• Hallittu ruokinta ja ryhmittely koon mukaan
• Vähäinen loisriski → nopea kasvu
• Vierotus sisällä mahdollistaa loistilanteen hallinnan → karitsat puhtaille laidunlohkoille
• Uuhet voidaan siirtää luonnonlaitumille hyvissä ajoin
• Teuraat valmiina korkeimman hinnan aikaan
• Laidunten hallinta helpompaa
• Kesän työhuippujen keveneminen

Haasteet:

• Astutus ulkona tai lisätyö lampolassa
• Kiimakiertojen aktivointi
• Liian kuuma astutusaika voi heikentää tiinehtyvyyttä
• Luomutuotannossa ulkoilu-/laidunnusvaatimus
• Karitsat pitää olla lammasrekisterissä viitepäivänä 1.6., jotta ne voivat saada teuraskaritsapalkkion → nopeakasvuisille myöhäinen teurastus

Kevätkaritsointi

Maalis–toukokuussa tapahtuva kevätkaritsointi noudattaa lampaan luontaista kiertoa, ja se on erityisen toimiva tuontiroduilla. Kevään lämpö mahdollistaa kylmemmissäkin olosuhteissa karitsoinnin.

Vaatimukset:

• Tehokas alkukasvatus karitsoille è pärjäävät laitumella
• Hyvä loishallinta
• Tarvittaessa sisävierotus ja omat puhtaat laidunlohkot
• Lisäruokinta laitumilla tarvittaessa
• Laadukkaat lohkotetut laitumet
• Syksylle riittävästi tilaa ja rehua, jos karitsat eivät ehdi teuraskypsiksi laitumella

Edut:

• Luonnollinen lisääntymisrytmi → varmin tiinehtyvyys
• Laidun on edullinen ja ekologinen rehumuoto
• Soveltuu myös kylmälampolaan
• Pitkä joutilasrehukausi → tarvitaan vähemmän sulavaa säilörehua
• Alkutalvi työllistää vähän, kevät kiireistä

Haasteet:

• Sopii parhaiten roduille, joilla pienempi sikiävyys ja myöhäinen vierotus
• Suuret vuonueet loppukeväästä
• Pienet karitsat laitumelle siirryttäessä
• Loishallinnan tärkeys emien ja karitsoiden osalta
• Monta ryhmää laidunnuksessa è huom. lohkotus ja laidunhallinta
• Vierotuksen jälkeinen ryhmittely ja seuranta
• Syksyn matala lihan hinta
• Työläs kesä
• Paljon työtä kesällä
• Lisätila ja rehun tarve syksyllä
• Syystalven matala lihan hinta

Vuosikello kevät- ja syyskaritsointiin (esimerkki)

Loppukesän/syyskaritsointi

Syyskaritsointi tapahtuu elokuusta alkaen ja sopii varsinkin sikiäville roduille. Pääosa kainuunharmas-, suomenlammas- ja niiden risteytysuuhista kykenee tiinehtymään keväällä. Syksyllä, laidunnuksen jälkeen ne ovat hyvässä fyysisessä kunnossa, mikä tukee onnistunutta tiinehtymistä, ja karisointi sujuu helpommin. Syyskaritsoinnissa yleensä syntyy vähemmän karitsoita uuhta kohden, ja karitsat ovat elinvoimaisia. Karitsat ovat teuraskypsiä keväällä, jolloin lihan hinta on hyvä.

Vaatimukset:

• Sopiva rotu tai risteytys
• Härnäripässillä kiimojen käynnistys keväällä
• Runsas ja laadukas rehu sekä sisäkasvatusolosuhteet
• Riittävä tila ruokintaan ja kasvatukseen

Edut:

• Karitsointi lämpimänä aikana → soveltuu kylmälampolaan
• Uuhet hyvässä kunnossaè karitsointi helpompaa
• Elinvoimaiset karitsat
• Karitsat helppoa ruokkia kokoluokittain
• Hallittu kasvu ja loishallinta helppoa
• Teuraat markkinoille keväällä
• Kesällä enemmän aikaa rehuntuotantoon, vain uuhet laitumilla
• Soveltuu maisemalaidunnukseen jolloin pellot rehuntuotannossa

Haasteet:

• Kevätastutuksen heikompi onnistuminen
• Ensikoiden tiinehtyvyyden haasteet
• Sisäkasvatuksen korkeat vaatimukset
• Viitepäivärajoitus (31.12.) karitsapalkkioihin
• Luomutuotannon ulkoiluvaatimukset
• Laitumella tapahtuvan karitsoinnin haasteet

Vuosikello syyskaritsointiin (esimerkki)

Ympärivuotinen karitsointi

Tuotantorytmi voidaan myös hajauttaa eri ryhmiin, esimerkiksi rodun tai tilaresurssien mukaan. Näin osa uuhista voi karitsoida talvella ja osa syksyllä, mikä tasaa tilantarvetta, työkuormaa ja teurastuottoja ympäri vuoden.

Vuosikello talvi- ja syyskaritsointiin (esimerkki)

Vuosikello kevät- ja syyskaritsointiin (esimerkki)

Tiheä karitsointi

Tiheä karitsointi on intensiivisin vaihtoehto, jossa uuhet karitsoivat n. 8 kuukauden välein. Uuhet jaetaan kahteen ryhmään ja karitsointeja on noin neljän kuukauden välein.

Vaatimukset:

• Tarkka suunnittelu ja kirjanpito
• Rotu, joka soveltuu ympärivuotiseen tuotantoon
• Paljon työvoimaa
• Riittävästi tilaa ja rehua
• Aikainen vierotus 6-8vk ja karitsoiden vahva karitsarehu

Edut:

• Uuhet tehokkaasti tuottaviaè enemmän lihaa/ uuhi
• Tyhjäksi jääneet uuhet seuraavaan astutusryhmään
• Useampi teurasryhmä → jatkuva tulovirta
• Resurssien tehokas hyödyntäminen

Haasteet:

• Suunnittelun ja seurannan vaativuus
• Uuhien kunnon ylläpito
• Useita työhuippuja vuodessa
• Monta ryhmää eri tuotantovaiheessaè haastava ruokinta ja hoito
• Joidenkin uuhien vierotuksen haasteet

Eläinpalkkioiden hakuohjeet ja eläintukien hakuopas 

Lammas- ja vuohirekisteri

Nettikatras ohjelmisto

NettiKatras, astutusryhmien teko-ohje